Luento 17 - Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Ennen luentoa koin, että systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekeminen on minulle pääpiirteissään tuttua. Muukin luennolla käsitelty materiaali, kuten PICOS ja artikkelien laadun arviointi, olivat minulle hyvin pitkälle jo ennestään tuttua. Näitä ollaan käyty tällä samalla opintojaksolla jo toisella luennolla ja lisäksi Hoitotiede II -opintojaksolla.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus vähentää tutkimusten systemaattista harhaa.
- Pirjo Kaakinen

Tein kandidaatin tutkielmassani systematisoidun kirjallisuuskatsauksen, jossa noudattelin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen. Käytin sen pohjana pitkälti Stoltin. ym (2016) tekemää teosta Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä.  Mielestäni systemaattisten katsausten tekeminen ja niihin perustuminen on hyvin tärkeää, koska niissä on valmiiksi arvioitu alkuperäistutkimuksia ja tehty niistä synteesiä.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheet

1. Tutustu hyvin aiheeseen
     - Cochrane Database of Systematic Reviews (Cochrane Library)

     - National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE)

     - Campbell Library of Systematic Reviews

     - Joanna Briggs Institute (JBI)

2. Metodikirjallisuuden käyttäminen, JBI:n manuaali

3. Alustavan scoping-haun tekeminen

4. Tutkimussuunnitelman tekeminen

    - Tutkimuskysymysten muotoileminen (PICOS, PICo, SPACE)

    - Keskeisten käsitteiden määrittely

    - Hakusanojen ja tietokantojen valinta

    - Sisäänotto- ja poissulkukriteerien määritteleminen

5. Tietokantahaun + manuaalihaun tekeminen

    - Valinta otsikoiden, tiivistelmien ja kokotekstien perusteella

    - Laadunarviointi

6. Tulosten taulukoiminen ja synteesin tekeminen
    - narratiivinen, temaattinen, vertaileva temaattinen
      lähestymistapa, sisällönanalyysi, (meta-analyysi)
7. Eettisyyden ja luotettavuuden pohtiminen
    - Moher ym 2009, Liberati ym 2009. PRISMA checklist
      kokeelliselle tutkimukselle
    - Shea ym. 2007: AMSTAR
       systemaattiselle katsaukselle
    - hakustrategioiden osuvuus, informaatikon käyttö (+)
    - harhat
         - kieliharha: ei kielirajausta ensimmäisessä vaiheessa
         - julkaisuharha
         - valikoitumisharma: 2 arvioijaa
         - sisäänotto- ja poissulkukriteetien arviointi
         - valittujen tutkimusten laatu

8. Raportointi
     - Jos mennyt hausta 2 vuotta, joutuu tekemään hakupäivityksen
(Kaakinen 2018.)

Määrällinen tutkimus PICOS 
Population, osallistujat
Intervention, interventio
Comparator, kontrolli
Outcome(s), lopputulosmuuttujat
Study design, esim. RCT, kvasikokeellinen

Laadullinen tutkimus PICo
Population

Phenomena of Interest

Context

Määrällinen ja laadullinen SPACE (vai SPICE?)
Setting, tutkimuksen paikka ja aika
Perspective
Intervention
Comparison, vertailu
Evaluation method, arviointimenetelmä

(Kaakinen 2018 viittasi luennollaan seuraaviin lähteisiin: Jones & Evans 2000, Petticrew 2001, Khan ym. 2003, Higgins & Green 2011, JBI 2017.)

Lisätietoa

Egger M, Dickersin K & Smith GD (2001) Problems and limitations in conducting
systematic reviews. Teoksessa: Egger M, Davey SG & Altman D (toim.) Systematic reviews in health care. Meta-analysis in context. BMJ Publishing, London, 43-68.

Higgins JPT, Green S (editors). Cochrane Handbook for Systematic Reviews of Interventions Version 5.1. 0. The Cochrane Collaboration, 2011.

Jones T & Evans D (2000) Conducting a systematic review. Australian Critical Care 13 (2) 66-71.

Khan KS, Kunz R, Kleijnen J & Antes G (2003) Systematic Reviews to Support Evidence-based Medicine, How to review and apply findings of healthcare research. The Royal Society of Medicine Press Ltd, London.

Kääriäinen M & Lahtinen M (2006) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18 (1), 37–45.

Lipp A (2003) A guide to developing a systematic review. AORN Journal 78 (1), 90-94, 97-107.

Malmivaara A (2008) Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus vaikuttavuudesta – Apuväline terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille, tutkijoille ja päättäjille. SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 45 273–278.

Moher D, Liberati A, Tetzlaff J, Altman DG, The PRISMA Group (2009) Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses: The PRISMA Statement. PLoS Med 6(6): e1000097.

Petticrew M (2003) Why certain systematic reviews reach uncertain conclusions. British Medical Journal 326 (7392),756−758.

Petticrew M & Roberts H (2006) Systematic reviews in the social sciences. A practical guide. Blackwell Publishing, Victoria, Australia.

Pölkki T, Kanste O, Elo S, Kääriäinen M, Kyngäs H (2012) Järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten metodologinen laatu: katsauskansainvälisiin ja kansallisiin hoitotieteen julkaisuihin vuodelta 2009−2010. Hoitotiede 24 (4), 335–348.

Salminen A (2011) Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopiston julkaisuja. Opetusjulkaisuja 62. Julkisjohtaminen. 4.

Sandelowski M, Voils CI, Barrosos J & Lee E-J (2008) “Distorted Into Clarity”: a methodological case study illustratingthe paradox of systematic review. Research in Nursing and Health 31(5), 454−465.

Shea BJ, Grimshaw JM, Wells GA, Boers M, Andersson N, Hamel C, Porter AC, Tugwell P, Moher D, Bouter LM (2007) Development of AMSTAR: a measurement tool to assess the methodological quality of systematic reviews. BMC Medical Research Methodology 7:10

Systematic Reviews (2008) CRD's guidance for undertaking reviews in health care. Centre of Reviews and Disseminations. University of York, York.

Lähteet

Stolt M, Axelin A & Suhonen R (toim.) (2016) Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Hoitotieteenlaitoksen julkaisuja, tutkimuksia ja raportteja -sarja A73.2. korjattu painos. Turku: Turun yliopisto.

Julkaisematon lähde

Kaakinen Pirjo 8.11.2018 Luento. Yliopisto-opettaja. Oulun yliopisto.