Luento 13 - Sisällönanalyysi
Sisällönanalyysin vaiheet olivat minulle tuttuja jo ennen Helvi Kynkään pitämää luentoa. Opintojen aikana olen lukenut useista tutkimuksista tehtyjä artikkeleita, joissa on käytetty sisällönanalyysiä. En kuitenkaan ollut ajatellut, että sisällönanalyysin kaksi eri suuntausta voidaan ajatella sijoittuvan janan ääripäihin ja että samassa tutkimuksessa voi käyttää kumpaakin tapaa. Olin kuitenkin ihmetellyt jo aiemmin, mitä deduktiivis-induktiivinen sisällönanalyysi tarkoittaa.
Helvi Kyngäs ym. (2011) ovat tutkineet aihetta sisällönanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan sisällönanalyysiä käytettiin suhteellisen paljon, 61 % laadullisista tutkimuksista vuosien 1989-2009 Hoitotiede-lehdissä julkaistuissa artikkeleissa.
Sisällönanalyysin tausta
Sisällönanalyysillä on pitkä historia. Sitä on käytetty 1800-luvun alusta lähtien, jolloin analysoitiin mm.kirkollisia hymnejä, mainoksia, poliittisia puheita. Mutta vasta vuonna 1990 Kööpenhaminassa järjestettiin konferenssi, jossa pohdittiin sisällönanalyysin menetelmän tieteellisyyttä. Tällöin keskustelua kävivät pääsääntöisesti sosiaali-, yhteiskunta- ja humanistisen tieteiden tutkijat, jotka päätyivät siihen, että menetelmä on tieteellinen. (Kyngäs 2018.)
Sisällönanalyysi on systemaattinen ja objektiivinen analysointimenetelmä ja sillä pyritään kuvaamaan, analysoimaan ja kvantifioimaan tutkittavaa ilmiötä. Tutkijat ovat kuitenkin käyneet keskustelua kuinka objektiivisesti laadullisessa tutkimuksessa aineistoa voidaan lähestyä, sillä tutkijan tausta voi vaikuttaa analysointiin ja sitä kautta tuloksiin. Sisällönanalyysin avulla pyritään muodostamaan käsitteellisiä ym. malleja, käsitekarttoja tai kategoroita tai käsitteitä. Sisällönanalyysiä tehdään yleensä "käsin" ja tutkija itse etsii analysoitavat yksiköt aineistosta, joita lähtee työstämään, mutta myös tietokoneohjemilla voi tehdä sisällönanalyysiä. Aikaisemmin tietokoneohjelmien käytössä ongelmana oli suomen kieli, koska ohjelmat tunnististivat vain perusmuotoja ja suomenkielessä sanojen taivutusmuodoissa on päätteitä, joita ohjelma ei tunnistanut. (Kyngäs 2018.)
Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on kuvailla tutkittavaa ilmiötä, kokemuksia tai näkökulmia, eikä siinä selitetä asioiden välisiä suhteita tai ennusteta ilmiötä. Laadullinen tutkimus ei myöskään ole vertaileva tutkimus, vaikka sen sisältöä voidaankin vertailla. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään siirrettävyyteen ei yleistettävyyteen, kuten määrällisen tutkimuksen tavoite on. Laadullisen tutkimuksen perimmäinen tarkoitus on lisätä ymmärrystä kokemuksista ja näkökulmista tutkittavien omassa ympäristössä. Tutkijat ovat myös pohtineet suuria filosofisia kysymyksiä, voidaanko määrällisiä ja laadullisia tutkimuksia yhdistää, koska ne perustuvat erilaisiin filosofioihin. (Kyngäs 2018.) Kuitenkin tutkimuksen luotettavuutta arvioidessa ajatellaan, että se paranee, jos samassa tutkimuksessa käytetään useita tutkimusmenetelmiä (ennen puhuttu triangulaatiosta, nykyisin mixed methods).
Yleistä sisällönanalyysistä
Sisällönanalyysin tavoitteena on rakentaa malli (esim. käsitteellinen malli) tai vain käsitteitä tai kategorioita. Sisällönanalyysillä ei voi yhdistää käsitteitä toisiinsa, koska sisällön analyysi ei sisällä tekniikoita, joilla voi yhdistellä käsitteitä. Vain grounded theory -menetelmässä on käytettävässä aksiaalinen koodaus, jolla voidaan yhdistää käsitteitä. (Kyngäs 2018.)
Menetelmän valintaan vaikuttavat tutkimusidea ja tutkimuksen määrittely, tutkimuskysymykset, aineistonkeruumenetelmä (strukturoitu, puolistrukturoitu, avoin) ja saatu aineisto. Mitä tarkempi tutkimuksen rajaus on sitä deduktiivisempi tutkimusmenetelmä on. Avoimessa haastattelussa ei voi tietää, millasia vastauksia tutkittavat antavat ja mitä asioita aineistosta nousee. Tällöin on käytettävä induktiivista sisällönanalyysiä. Esimerkiksi, jos tutkitaan perheen tukea induktiivisella lähestymistavalla tutkimuskysymys on, miten perheen tuki vaikuttaa hoitoon sitoutumiseen. Kun kysymyksessä määritellään ketä perheeseen kuuluu (esimerkiksi: Miten isän, äidin ja sisarusten tuki vaikuttaa) tai otetaan käsittelyyn yhden perheeseen kuuluvan jäsenen tuen vaikutus. Lisäksi menetelmän valintaan vaikuttavat tutkijan esiymmärrys aiheesta, esim. kirjallisuuskatsaus. (Kyngäs 2018.)
Sisällönanalyysin aineisto voi olla esimerkiksi haastattelu, havainnointi (joka kirjoitetaan auki), päiväkirja, potilasasiakirjat, pöytäkirjat, sanomalehdet tai yleisöosastokirjoitukset. Havainnointi voi olla strukturoitu tai avoin. Ongelmana havainnoidessa on, että hyvin nopeasti aletaan tulkitsemaan tutkittavan toimintaa ja se onkin haasteellinen aineiston keruumenetelmä. Tutkimustilanne kannattaakin videoida, jotta myöhemmin aineistoon voi palata. (Kyngäs 2018.)
Tutkimusprosessi määrällisessä ja laadullisessa tutkimuksessa
Määrällisen ja laadullisen tutkimuksen tutkimusprosessit eroavat merkittävästi toisistaan. Määrällisen tutkimuksen prosessi on suoraviivainen. (Kyngäs 2018.)
Määrällinen tutkimus
1. Teoreettinen lähtökohta, viitekehys, johon tutkimuskysymys ja hypoteesi perustuu
2. Strukturoidun aineiston keruu
3. Hypoteesin ja tutkimuskysymyksen testaus
4. Pohdinta
(Kyngäs 2018.)
Laadullinen tutkimus lähtee myös tutkimuksen ideasta, josta tutkimuskysymys muodostuu. Laadullisen tutkimuksen filosofian mukaan ihmiset puhuvat niistä asioista, jotka ovat tärkeitä heille. Jos tutkittavat eivät vastaakkaan suoraan esitettyyn tutkimuskysymykseen on mahdollista, että tutkimuskysymystä muutetaan aineiston keruun aikana tai sen jälkeen. Laadullista tutkimusta tehdessä olisi hyvä, että aineiston keruu ja analysointi menisi yhtä aikaa, ettei käy niin että myöhemmin huomataan aineiston olevan täysin erilainen kuin on odotettu. (Kyngäs 2018.)
Induktiivinen vai deduktiivinen lähestymistapa?
Induktiivisessa lähestymistavassa lähdetään olemassa olevasta aineistosta muodostamaan käsitteitä tai kategorioita loogisesti, mutta deduktiivisessa menetelmässä on jo jokin tutkijan esiymmärrykseen perustuva runko olemassa. Kritiikkinä Kyngäs (2018) tuo esille, että kun olemassa tietoa: analyysirunkoa, kategorioita/käsitteitä tai mallien toimivuutta halutaan testata uudessa ympäristössä, miksei tehdä määrällistä tutkimusta, jolloin voidaan testata ilmiön yleistettävyyttä. (Kyngäs 2018.)
Aineiston analysoinnissa ei ole tiettyjä sääntöjä, mutta periaatteita on. Induktiivisen ja deduktiivisen lähestymistavan prosessissa on eroja, mutta myös samankaltaisuuksia. Kumpikin prosessi alkaa perusteellisella aineistoon tutustumisella, jonka jälkeen valitaan analyysiyksikkö (sana, lause, merkitys, teema) ja aletaan vähentää aineistoa. Hoitotieteellisessä tutkimuksessa ja varsinkin aloittelevan tutkijan kannattaa valita analyysiyksiköksi lause. Lisäksi on valittava analysoidaanko vain manifestista vai myös latenttista sisältöä. Manifestinen sisältö tarkoittaa verbaalisesti tuotettua aineistoa ja latentti esimerkiksi huokauksia, naurahduksia ja tutkittavan asentoa. Latenttia aineistoa litteroidessa täytyy olla hyvin tarkka esimerkiksi hiljaisuuden kohdalla on merkittävä tarkka pituun (esim. 15 s). Latenttia aineistoa analysoidaan hyvin harvoin. Näiden vaiheiden jälkeen lähestymistavat eroavat toisistaan. (Kyngäs 2018.)
Induktiivisessa sisällönanalyysissa analyysiyksiköiltä kysytään tutkimuskysymys. Kun analyysiyksikkö vastaa kysymykseen siitä muodostetaan avoin koodi. Tämän jälkeen aineistoa aletaan supistamaan (reduse to data) eli ryhmittelemään eli abstahoimaan sen mukaan onko muodostetuissa koodeissa yhtäläisyyksiä tai eroja. Toisena vaiheena on alakäsitteiden (subconcepts) muodostaminen antamalla muodostetuille ryhmille nimet. Tämän jälkeen tehdään alakäsitteiden ryhmittely kysymällä uudelleen tutkimuskysymys alakäsitteiltä, jolloin analysointi etenee teoreettisemmalle tasolle. Näin muodostetaan käsitteet (concepts). Lopuksi tarkistetaan voiko käsitteitä ryhmitellä vielä uudelleen eli muodostaa pääkäsitteitä (main concepts). Analyysissä pyritään muodostamaan mahdollisimman korkeita käsitteitä eli pääsemään mahdollisimman teoreettiselle tasolle. Joskus löytyy joitakin analyysiyksiköitä, jotka eivät kuulu mihinkään ryhmään. Tällöin aineiston keruu on ollut puutteellista eikä se ole saturoitunut. (Kyngäs 2018.)
Teorialähtöisessä deduktiivisessa sisällönanalyysissä aineisto on jo valmiiksi jaoteltu teorian mukaan. Siinä tehdään ensin luokittelumatriisi, johon analyysiyksiköt jaetaan. Deduktiivinen analyysi voi olla sekä strukturoitua että strukturoimatonta (unstructured, unconstraned). Tällöin oletetaan esiymmärryksen mukaisesti, että myös toisessa kontekstissa aineisto jakautuu mallin käsitteiden mukaisesti. (Kyngäs 2018.) Strukturoimattomassa analyysissä analyysiyksiköt jaetaan valmiin mallin käsitteiden mukaisesti ja strukturoidussa analyysissä alakäsitteiden mukaisesti (Polit & Beck 2017, Kyngäs 2018). Strukturoidussa analyysissä voidaan valita myös luokkiin kuulumattomia analyysiyksikköjä ja tehdä niistä uusia käsitteitä (Kyngäs 2018).
Samassa tutkimuksessa voidaan käyttää kumpaakin menetelmää. Esimerkiksi teemahaastattelussa aineisto on jo valmiiksi jaoteltu tiettyihin teemoihin esiymmärryksen mukaan. Aineisto voidaan kuitenkin analysoida induktiivisella sisällönanalyysilla teemojen sisällä. Teorian muodostuksessa käytetään strukturoitua sisällönanalyysiä, minkä jälkeen teoria testataan määrällisellä tutkimuksella tutkitaessa sen yleistettävyyttä. (Kyngäs 2018.)
Aineiston kvantifiointi (quantification)
Aineiston kvantifioinnissa on kaksi tapaa. Toisessa tavassa lasketaan kuinka monta kertaa käsite ilmenee koko aineistossa. Tällöin tarkastellaan sitä, kuinka tärkeä asia on tutkittaville. Toisessa tavassa lasketaan, kuinka moni tutkittavista ilmaisee kyseisen asian, jolloin tarkastellaan esiintymisen yleisyyttä. Kumpaakin tapaa voidaan käyttää samassa tutkimuksessa. Tällöin tutkimuksen tulos on kattavampi. Laskemisen jälkeen analysoinnissa käytetään tilastollisia menetelmiä. Ennen kvantifiointia tutkijan kannattaa kysyä itseltää, miksi kvantivioi aineiston. (Kyngäs 2018.)
Tulosten raportointi
Tuloksia raportoidessa lähdetään avaamaan ensin saatuja pääkäsitteitä, joista edetään käsitteisiin ja alakäsitteisiin. Raportoinnissa on hyvä ottaa muutamia esimerkkejä analyysiyksiköistä. Näitä aineistolainauksia on kuitenkin käytettävä harkiten. Jos aineistolainauksia käyttää liikaa, lukijalle välittyy kuva, että analyysin tekemisessä on puutteita. (Kyngäs 2018.)
Lisätietoa
Burnard P (1991) A method of analysing interview transcripts in qualitative research. Nurse Education Today 11, 461–466.
Creswell JW (2013) Qualitative inquiry & research design. Choosing among five approaches. Thousand Oaks, California: SAGE publications.
Elo S & Kyngäs H (2008) The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62: 107-115
Elo S, Kääriäinen M, Kanste O, Pölkki T, Utriainen K & Kyngäs H (2014) Qualitative Content Analysis. A Focus on Trustworthiness DOI: 10.1177/2158244014522633 February 2014
Graneheim UH1, Lundman B (2004) Qualitative content analysis in nursing research: concepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurse Educ Today 24(2): 105-12.
Krippendorff K (1980) Content Analysis: an introduction to its methodology. Sage Publications, Newbury Park.
Sandelowski M (1995) Qualitative analysis:What it is and how to begin? Research in Nursing & Health 18: 371-375.
Weber RP (1990) Basic content analysis. Sage Publications, Newburry Park, CA.
Lähteet
Kyngäs H, Elo S, Pölkki T, Kääriäinen M & Kanste O (2011) Sisällönanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede 23 (2): 138-148.
Julkaisematon lähde
Kyngäs Helvi 1.11.2018 Luento. Professori. Oulun yliopisto.
Helvi Kyngäs ym. (2011) ovat tutkineet aihetta sisällönanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan sisällönanalyysiä käytettiin suhteellisen paljon, 61 % laadullisista tutkimuksista vuosien 1989-2009 Hoitotiede-lehdissä julkaistuissa artikkeleissa.
Sisällönanalyysin tausta
Sisällönanalyysillä on pitkä historia. Sitä on käytetty 1800-luvun alusta lähtien, jolloin analysoitiin mm.kirkollisia hymnejä, mainoksia, poliittisia puheita. Mutta vasta vuonna 1990 Kööpenhaminassa järjestettiin konferenssi, jossa pohdittiin sisällönanalyysin menetelmän tieteellisyyttä. Tällöin keskustelua kävivät pääsääntöisesti sosiaali-, yhteiskunta- ja humanistisen tieteiden tutkijat, jotka päätyivät siihen, että menetelmä on tieteellinen. (Kyngäs 2018.)
Sisällönanalyysi on systemaattinen ja objektiivinen analysointimenetelmä ja sillä pyritään kuvaamaan, analysoimaan ja kvantifioimaan tutkittavaa ilmiötä. Tutkijat ovat kuitenkin käyneet keskustelua kuinka objektiivisesti laadullisessa tutkimuksessa aineistoa voidaan lähestyä, sillä tutkijan tausta voi vaikuttaa analysointiin ja sitä kautta tuloksiin. Sisällönanalyysin avulla pyritään muodostamaan käsitteellisiä ym. malleja, käsitekarttoja tai kategoroita tai käsitteitä. Sisällönanalyysiä tehdään yleensä "käsin" ja tutkija itse etsii analysoitavat yksiköt aineistosta, joita lähtee työstämään, mutta myös tietokoneohjemilla voi tehdä sisällönanalyysiä. Aikaisemmin tietokoneohjelmien käytössä ongelmana oli suomen kieli, koska ohjelmat tunnististivat vain perusmuotoja ja suomenkielessä sanojen taivutusmuodoissa on päätteitä, joita ohjelma ei tunnistanut. (Kyngäs 2018.)
Laadullisen tutkimuksen tarkoitus on kuvailla tutkittavaa ilmiötä, kokemuksia tai näkökulmia, eikä siinä selitetä asioiden välisiä suhteita tai ennusteta ilmiötä. Laadullinen tutkimus ei myöskään ole vertaileva tutkimus, vaikka sen sisältöä voidaankin vertailla. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään siirrettävyyteen ei yleistettävyyteen, kuten määrällisen tutkimuksen tavoite on. Laadullisen tutkimuksen perimmäinen tarkoitus on lisätä ymmärrystä kokemuksista ja näkökulmista tutkittavien omassa ympäristössä. Tutkijat ovat myös pohtineet suuria filosofisia kysymyksiä, voidaanko määrällisiä ja laadullisia tutkimuksia yhdistää, koska ne perustuvat erilaisiin filosofioihin. (Kyngäs 2018.) Kuitenkin tutkimuksen luotettavuutta arvioidessa ajatellaan, että se paranee, jos samassa tutkimuksessa käytetään useita tutkimusmenetelmiä (ennen puhuttu triangulaatiosta, nykyisin mixed methods).
Yleistä sisällönanalyysistä
Sisällönanalyysin tavoitteena on rakentaa malli (esim. käsitteellinen malli) tai vain käsitteitä tai kategorioita. Sisällönanalyysillä ei voi yhdistää käsitteitä toisiinsa, koska sisällön analyysi ei sisällä tekniikoita, joilla voi yhdistellä käsitteitä. Vain grounded theory -menetelmässä on käytettävässä aksiaalinen koodaus, jolla voidaan yhdistää käsitteitä. (Kyngäs 2018.)
Kynkään (2018) mukaan deduktiivisen ja induktiivisen menetelmän erottaminen on välillä vaikeaa. Kuten jo aiemmin mainitsin deduktiivisen ja induktiivisen menetelmän voi asettaa janan ääripäihin. Välillä keskirajan ylittämistä on kuitenkin vaikea määrittää. (Kyngäs 2018.)
induktiivinen ---------------I--------------- deduktiivinen
Menetelmän valintaan vaikuttavat tutkimusidea ja tutkimuksen määrittely, tutkimuskysymykset, aineistonkeruumenetelmä (strukturoitu, puolistrukturoitu, avoin) ja saatu aineisto. Mitä tarkempi tutkimuksen rajaus on sitä deduktiivisempi tutkimusmenetelmä on. Avoimessa haastattelussa ei voi tietää, millasia vastauksia tutkittavat antavat ja mitä asioita aineistosta nousee. Tällöin on käytettävä induktiivista sisällönanalyysiä. Esimerkiksi, jos tutkitaan perheen tukea induktiivisella lähestymistavalla tutkimuskysymys on, miten perheen tuki vaikuttaa hoitoon sitoutumiseen. Kun kysymyksessä määritellään ketä perheeseen kuuluu (esimerkiksi: Miten isän, äidin ja sisarusten tuki vaikuttaa) tai otetaan käsittelyyn yhden perheeseen kuuluvan jäsenen tuen vaikutus. Lisäksi menetelmän valintaan vaikuttavat tutkijan esiymmärrys aiheesta, esim. kirjallisuuskatsaus. (Kyngäs 2018.)
Sisällönanalyysin aineisto voi olla esimerkiksi haastattelu, havainnointi (joka kirjoitetaan auki), päiväkirja, potilasasiakirjat, pöytäkirjat, sanomalehdet tai yleisöosastokirjoitukset. Havainnointi voi olla strukturoitu tai avoin. Ongelmana havainnoidessa on, että hyvin nopeasti aletaan tulkitsemaan tutkittavan toimintaa ja se onkin haasteellinen aineiston keruumenetelmä. Tutkimustilanne kannattaakin videoida, jotta myöhemmin aineistoon voi palata. (Kyngäs 2018.)
Tutkimusprosessi määrällisessä ja laadullisessa tutkimuksessa
Määrällisen ja laadullisen tutkimuksen tutkimusprosessit eroavat merkittävästi toisistaan. Määrällisen tutkimuksen prosessi on suoraviivainen. (Kyngäs 2018.)
Määrällinen tutkimus
1. Teoreettinen lähtökohta, viitekehys, johon tutkimuskysymys ja hypoteesi perustuu
2. Strukturoidun aineiston keruu
3. Hypoteesin ja tutkimuskysymyksen testaus
4. Pohdinta
(Kyngäs 2018.)
Laadullinen tutkimus lähtee myös tutkimuksen ideasta, josta tutkimuskysymys muodostuu. Laadullisen tutkimuksen filosofian mukaan ihmiset puhuvat niistä asioista, jotka ovat tärkeitä heille. Jos tutkittavat eivät vastaakkaan suoraan esitettyyn tutkimuskysymykseen on mahdollista, että tutkimuskysymystä muutetaan aineiston keruun aikana tai sen jälkeen. Laadullista tutkimusta tehdessä olisi hyvä, että aineiston keruu ja analysointi menisi yhtä aikaa, ettei käy niin että myöhemmin huomataan aineiston olevan täysin erilainen kuin on odotettu. (Kyngäs 2018.)
Induktiivinen vai deduktiivinen lähestymistapa?
Induktiivisessa lähestymistavassa lähdetään olemassa olevasta aineistosta muodostamaan käsitteitä tai kategorioita loogisesti, mutta deduktiivisessa menetelmässä on jo jokin tutkijan esiymmärrykseen perustuva runko olemassa. Kritiikkinä Kyngäs (2018) tuo esille, että kun olemassa tietoa: analyysirunkoa, kategorioita/käsitteitä tai mallien toimivuutta halutaan testata uudessa ympäristössä, miksei tehdä määrällistä tutkimusta, jolloin voidaan testata ilmiön yleistettävyyttä. (Kyngäs 2018.)
Aineiston analysoinnissa ei ole tiettyjä sääntöjä, mutta periaatteita on. Induktiivisen ja deduktiivisen lähestymistavan prosessissa on eroja, mutta myös samankaltaisuuksia. Kumpikin prosessi alkaa perusteellisella aineistoon tutustumisella, jonka jälkeen valitaan analyysiyksikkö (sana, lause, merkitys, teema) ja aletaan vähentää aineistoa. Hoitotieteellisessä tutkimuksessa ja varsinkin aloittelevan tutkijan kannattaa valita analyysiyksiköksi lause. Lisäksi on valittava analysoidaanko vain manifestista vai myös latenttista sisältöä. Manifestinen sisältö tarkoittaa verbaalisesti tuotettua aineistoa ja latentti esimerkiksi huokauksia, naurahduksia ja tutkittavan asentoa. Latenttia aineistoa litteroidessa täytyy olla hyvin tarkka esimerkiksi hiljaisuuden kohdalla on merkittävä tarkka pituun (esim. 15 s). Latenttia aineistoa analysoidaan hyvin harvoin. Näiden vaiheiden jälkeen lähestymistavat eroavat toisistaan. (Kyngäs 2018.)
Induktiivisessa sisällönanalyysissa analyysiyksiköiltä kysytään tutkimuskysymys. Kun analyysiyksikkö vastaa kysymykseen siitä muodostetaan avoin koodi. Tämän jälkeen aineistoa aletaan supistamaan (reduse to data) eli ryhmittelemään eli abstahoimaan sen mukaan onko muodostetuissa koodeissa yhtäläisyyksiä tai eroja. Toisena vaiheena on alakäsitteiden (subconcepts) muodostaminen antamalla muodostetuille ryhmille nimet. Tämän jälkeen tehdään alakäsitteiden ryhmittely kysymällä uudelleen tutkimuskysymys alakäsitteiltä, jolloin analysointi etenee teoreettisemmalle tasolle. Näin muodostetaan käsitteet (concepts). Lopuksi tarkistetaan voiko käsitteitä ryhmitellä vielä uudelleen eli muodostaa pääkäsitteitä (main concepts). Analyysissä pyritään muodostamaan mahdollisimman korkeita käsitteitä eli pääsemään mahdollisimman teoreettiselle tasolle. Joskus löytyy joitakin analyysiyksiköitä, jotka eivät kuulu mihinkään ryhmään. Tällöin aineiston keruu on ollut puutteellista eikä se ole saturoitunut. (Kyngäs 2018.)
Teorialähtöisessä deduktiivisessa sisällönanalyysissä aineisto on jo valmiiksi jaoteltu teorian mukaan. Siinä tehdään ensin luokittelumatriisi, johon analyysiyksiköt jaetaan. Deduktiivinen analyysi voi olla sekä strukturoitua että strukturoimatonta (unstructured, unconstraned). Tällöin oletetaan esiymmärryksen mukaisesti, että myös toisessa kontekstissa aineisto jakautuu mallin käsitteiden mukaisesti. (Kyngäs 2018.) Strukturoimattomassa analyysissä analyysiyksiköt jaetaan valmiin mallin käsitteiden mukaisesti ja strukturoidussa analyysissä alakäsitteiden mukaisesti (Polit & Beck 2017, Kyngäs 2018). Strukturoidussa analyysissä voidaan valita myös luokkiin kuulumattomia analyysiyksikköjä ja tehdä niistä uusia käsitteitä (Kyngäs 2018).
Samassa tutkimuksessa voidaan käyttää kumpaakin menetelmää. Esimerkiksi teemahaastattelussa aineisto on jo valmiiksi jaoteltu tiettyihin teemoihin esiymmärryksen mukaan. Aineisto voidaan kuitenkin analysoida induktiivisella sisällönanalyysilla teemojen sisällä. Teorian muodostuksessa käytetään strukturoitua sisällönanalyysiä, minkä jälkeen teoria testataan määrällisellä tutkimuksella tutkitaessa sen yleistettävyyttä. (Kyngäs 2018.)
Aineiston kvantifiointi (quantification)
Aineiston kvantifioinnissa on kaksi tapaa. Toisessa tavassa lasketaan kuinka monta kertaa käsite ilmenee koko aineistossa. Tällöin tarkastellaan sitä, kuinka tärkeä asia on tutkittaville. Toisessa tavassa lasketaan, kuinka moni tutkittavista ilmaisee kyseisen asian, jolloin tarkastellaan esiintymisen yleisyyttä. Kumpaakin tapaa voidaan käyttää samassa tutkimuksessa. Tällöin tutkimuksen tulos on kattavampi. Laskemisen jälkeen analysoinnissa käytetään tilastollisia menetelmiä. Ennen kvantifiointia tutkijan kannattaa kysyä itseltää, miksi kvantivioi aineiston. (Kyngäs 2018.)
Tulosten raportointi
Tuloksia raportoidessa lähdetään avaamaan ensin saatuja pääkäsitteitä, joista edetään käsitteisiin ja alakäsitteisiin. Raportoinnissa on hyvä ottaa muutamia esimerkkejä analyysiyksiköistä. Näitä aineistolainauksia on kuitenkin käytettävä harkiten. Jos aineistolainauksia käyttää liikaa, lukijalle välittyy kuva, että analyysin tekemisessä on puutteita. (Kyngäs 2018.)
Lisätietoa
Burnard P (1991) A method of analysing interview transcripts in qualitative research. Nurse Education Today 11, 461–466.
Creswell JW (2013) Qualitative inquiry & research design. Choosing among five approaches. Thousand Oaks, California: SAGE publications.
Elo S & Kyngäs H (2008) The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62: 107-115
Elo S, Kääriäinen M, Kanste O, Pölkki T, Utriainen K & Kyngäs H (2014) Qualitative Content Analysis. A Focus on Trustworthiness DOI: 10.1177/2158244014522633 February 2014
Graneheim UH1, Lundman B (2004) Qualitative content analysis in nursing research: concepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurse Educ Today 24(2): 105-12.
Krippendorff K (1980) Content Analysis: an introduction to its methodology. Sage Publications, Newbury Park.
Sandelowski M (1995) Qualitative analysis:What it is and how to begin? Research in Nursing & Health 18: 371-375.
Weber RP (1990) Basic content analysis. Sage Publications, Newburry Park, CA.
Lähteet
Kyngäs H, Elo S, Pölkki T, Kääriäinen M & Kanste O (2011) Sisällönanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede 23 (2): 138-148.
Julkaisematon lähde
Kyngäs Helvi 1.11.2018 Luento. Professori. Oulun yliopisto.
Kommentit
Lähetä kommentti