Luento 15 - Laadullisen tutkimuksen luotettavuus
Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioiminen on minulle jo tuttu aihe. Sitä käsiteltiin pintapuolisesti tämän opintojakson luennolla laadullisen tutkimuksen raportoinnista. Lisäksi viime keväänä 2018 kandidaatin tutkielmaa tehdessäni perehdyin erilaisiin laadullisen tutkimuksen luotettavuuskriteereihin ja tutkielmaani valitsinkin juuri Lincolnin ja Cuban kehittämät kriteerit, jotka Kyngäs (2018) luennollaan esitteli. Silloin nämä kriteerit olivat mielestäni kattavimmat. Eri kriteerien ymmärtäminen oli kuitenkin tuolloin haastavaa, vaikka etsin tietoa useasta lähteestä. Kuten Kyngäskin (2018) sanoi, minusta oli ja on edelleen hieman vaikea täysin erottaa, miten eri kriteerit eroavat toisistaan. Siksi avaankin nämä käsitteet perusteellisesti tähän oppimispäiväkirjaan.
Luotettavuus - Trustworthiness
Ennen myös kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytettiin samoja käsitteitä kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa eli luotettavuuden käsitteitä reliabiliteetti ja validiteetti. Nämä käsitteet pohjautuvat positivistiseen tutkimusfilosofiaan. (Kyngäs 2018.)
Luotettavuuden arvioinnissa on hyvä huomioida se, että laadullisessa tutkimuksessa tutkijalla on aina subjektiivinen näkökulma. Lisäksi kaikessa tutkimuksessa sosiaalinen toivottavuus on aina läsnä. Osallistujat voivat toimia niin kuin heidän toivotaan toimivan tai kertovan. Luotettavuutta miettiessä on huomioitava myös se, että osallistujat ovat aina yksilöitä ja jakavat henkilökohtaista ja yksityistä tietoa elämästään. (Kyngäs 2018.)
Luotettavuutta lisäävät ja vähentävät tekijät
+ paras mahdollinen aineisto (esim. osallistujien asiantuntijuus)
+ harkinnanvarainen otos, aineiston kriteerien asettaminen
+ saturaatiolla osoitetaan, että otoskoko on tarpeeksi iso
+ aineisto pystytään abstrahoimaan (luokat, käsitteet, teemat)
-> varmistaa analyysin täydellisyyden
- ei saturoitunut aineisto
- ongelmat analysoinnissa (ryhmittely ja käsitteiden luominen
+ arvioi miksi vähän tutkittavia, jos otos pieni
+ analyysi aloittaminen heti muutaman haastattelun jälkeen
- liian laaja analyysiyksikkö -> pirstaloituminen
+ tärkeä kuvata raportoidessa, jotta lukija voi itse arvioida luotettavuutta
+ analyysiprosessin ja tulosten tarkka kuvaus ja raportointi
- paljon arkipäivän ilmaisuja, ei ole päästy teoreettiselle tasolle,
aineisto ei ole saturoitunut
+ taulukot ja kuviot
(Kyngäs 2018.)
Uskottavuus - Credibility
Uskottavuutta arvioidessa kuvataan, miten tulokset edustavat alkuperäistä aineistoa eli miten yhdenmukaiset tulokset ovat todellisuuden kanssa. Uskottavuutta arvioidessa on hyvä kiinnittää huomiota koko tutkimusprosessiin. Ensin on käsiteltävä tutkimuksen lähtökohta eli esioletus, joka tarkoittaa tutkijan kokemusta ja ennakko-oletusta sekä taustakirjallisuutta. Esioletus on aukikirjoitettava raportoinnissa. Myös tutkimustehtävän ja tiedonantajien välillä oleva yhteys on kerrottava eli miten hyvin on tutkittavat valittu ja miten hyvin he ovat perehtyneet aiheeseen tai miten laaja kokemus tutkittavilla on aiheesta. Uskottavuutta arvioidessa on pohdittava otosta, sen kokoa ja aineiston saturoitumista. On pohdittava, kuinka homogeenisia tutkittavat ovat, vaikuttavatko taustatiedot tuloksiin sekä mikä tutkittavia yhdistää ja mikä erottaa. (Kyngäs 2018.)
Ajatellaan, että uskottavuutta lisää se, että tutkija viettää ennen aineiston keruuta jonkun aikaa tutkittavien kanssa ja tutustuu tutkittavien maailmaan ja näkökulmiin. Näin tutkittavat tottuvat tutkijaan ja kertovat paremmin tutkittavasta aiheesta. Haasteena on kuitenkin, että tutkijasta tulee yhteisön jäsen ja että hän alkaa ajatella tutkittavien tavoin. Näin tutkija voi sekoittaa omia olettamuksia ja tutkittavien mielipiteitä, mikä voi vähentää tulosten uskottavuutta. Eli uskottavuutta arvioidessa on pohdittava tutkijan suhdetta tutkittaviin, onko tutkijalla auktoriteettia ja toimivatko tutkittavat sosiaalisesti toivottavasti. (Kyngäs 2018.)
Myös aineiston keruutapaa on pohdittava eli onko harhan mahdollisuutta, onko kaikki aineisto kerätty avoimesti vai onko joitain tutkittavia pitänyt ohjailla haastattelussa, miten ohjailu esim. teemat tai strukturoiminen ylipäätään vaikuttaa aineistoon. (Kyngäs 2018.)
Uskottavuutta lisäävät tekijät
+ kehitetään haastattelukysymykset ryhmässä, jossa niitä voidaan testata tai
haastattelun tms. pilotointi
+ triangulaatio = usean menetelmän käyttö
+ päiväkirjan kirjoittaminen
+ haastattelun äänitys, havainnoinnin videointi
+ selkeä analyysiyksikön valinta, joka sopii aineistoon
+ yksityiskohtainen analysointi
+ tulos kattaa aineiston hyvin
+ saturaation saavuttaminen ja tarpeeksi laaja otoskoko
- jos jotkut käsitteet eivät sovi analyysissa luotuihin käsitteisiin,
niitä pitää käsitellä pohdinnassa
+ irrelevantin ja relevantin aineiston arviointi
+ kaikki mikä vastaa tutkimuskysymykseen on relevanttia
+ tulosten tarkka raportointi
+ tutkittavien identifiointi/koodaus, koska lainauksessa pitää tulla sanoja esille
+ suorat autenttisen lainaukset eri tutkittavilta
(vastaavat myös autenttisuuden kriteeriin)
+ arviointi onko tutkittavat parhainta tiedonantajia
+ tutkimuksen läpinäkyvä ja kriittinen arviointi
(Kyngäs 2018.)
Siirrettävyys - Transferability
Siirrettävyys ei ole yleistettävyyttä eikä ole laadullisen tutkimuksen päätavoite. Jos sitä tavoitellaan, sitä on mietittävä tutkimusprosessin alusta lähtien. Siirrettävyys tarkoittaa sitä, että onko tulokset siirrettävissä toiseen kontekstiin esimerkiksi toiselle osastolle. Siirrettävyyttä pohtiessa pitää miettiä, millainen otos on esimerkiksi onko toisen osaston työntekijät homogeenisiä tutkittavien kanssa. (Kyngäs 2018.)
Siirrettävyyttä lisäävät tekijät
+ tarkoituksenmukainen otos
+ tutkittavien valintakriteerit
+ aineiston keruun ja analysoinnin läpinäkyvyys (transpency)
+ olettamusten ja koko prosessin tarkka kuvaus
(Kyngäs 2018.)
Luotettavuus - Dependability
Luotettavuutta arvioidessa pohditaan integroitujen tietojen, tietojen analysoinnin ja teorianmuodostusprosessien laatua, miten stabiili tulos on, miten tutkimuksen osat liittyvät toisiinsa ja kuinka loogista tutkimuksen tekeminen oli. Tutkimus pitää pystyä raportoimaan niin, että ulkopuolinen tutkija pystyy seuraamaan, miten tutkimus on tehty. Luotettavuutta arvioidessa voi arvioida myös face-validiteettia, jolloin analyysin tulos tutkimusryhmän arvioitavaksi. Tässä haasteena on, että tutkittavat eivät välttämättä ymmärrä käsitteitä samalla tavalla kuin tutkija. (Kyngäs 2018.)
Luotettavuutta lisäävät ja vähentävät tekijät
- aineiston keruu vaihtuu kesken prosessin
- analyysi ei ole luotettava
+ koodaus + uudelleen koodaus
+ kaksi tutkijaa analysoi aineiston
+ voidaan laskea yksimielisyyskerroin (agreement cofficient)
+ dialogi muiden tutkijoiden kanssa
+ asiantuntijapaneeli
+ taulukot, kuviot ja liitteet
+ vaiheittainen replikaatiotekniikka
(Kyngäs 2018.)
Vahvistettavuus - Confirmability
Vahvistettavuutta arvioidessa pohditaan, miten omat tulokset tukevat aineistoa sekä oman tuloksen ja aineiston välistä yhteyttä ja onko olemassa tutkijasta johtuvia virheitä (tutkijan intressi tai motivaatio). Tutkijasta johtuvia harhoja on pohdittava erityisesti, jos analysoidaan latenttia aineistoa, kuten hiljaisuutta, naurahduksia tai tutkittavan asentoa. Perusteltaessa apuna voi käyttää tutkimuspäiväkirjaa. Triangulaatio lisää vahvistettavuutta.
Autenttisuus - Authenticity
Autenttisuutta arvioidessa pohditaan, miten oikeudenmukaisesti ja uskollisesti tutkija on tutkinut todellisuutta. Tuloksen ja aineiston välinen yhteys voidaan osoittaa autenttisilla lainauksilla. Niitä tulee käyttää systemaattisesti, mutta niitä ei saa olla liikaa. Jos lainauksia on liikaa, tutkimuksen analysointi ei ole onnistunut.
Luotettavuuden arvioinnin tarkistuslista
1. Tutkijan itsetuntemus: tiedonkeruun, analysoinnin ja raportoinnin osaaminen
2. Onko käytetyt menetelmät mielekkäitä tutkimuskysymykseen vastaamiseen?
3. Onko tiedonkeruu menetelmä sopiva?
4. Ketkä ovat parhaita informantteja?
5. Mikä on paras otantamenetelmä?
6. Onko tiedonkeruumenetelmää pilotoitu?
7. Onko otos sopiva?
8. Onko aineisto saturoitunut?
9. Miten analyysi on kuvattu?
10. Mikä on analyysiyksikkö?
11. Mikä on analyysin tulkinta-aste?
12. Kuinka varmistetaan, että tulokset kuvaavat tutkittavien kokemuksia?
13. Edustaako aineisto tarkasti osallistujien antamaa informaatiota?
14. Kuinka koko aineiston edustettavuus on tarkistettu?
15. Miten hyvin luokat kattavat aineiston?
16. Onko luokissa yhtäläisyyksiä ja eroja?
17. Kuinka pätevä abstraktioprosessi on?
18. Kuinka yksityiskohtaisesti aineisto on kuvattu?
19. Onko otantamenetelmä kuvattu?
20. Onko tulokset raportoitu järjestelmällisesti?
21. Miten aineiston ja tulosten väliset yhteydet on raportoitu?
22. Voiko lukija arvioida, miten luokat on luotu?
23. Voiko lukija arvioida tulosten siirrettävyyttä?
24. Ovatko luokat loogisia?
25. Käytetäänkö lainauksia systemaattisesti?
26. Onko tulosten kieli tieteellinen?
27. Onko otantamenetelmä ja osallistujat kuvattu yksityiskohtaisesti?
28. Onko sisältöanalyysin luotettavuutta pohdittu joidenkin kriteerien perusteella?
29. Onko analyysiprosessi kuvattu täydellisesti?
(Elo ym 2014.)
Hyviä lähteitä
Elo S, Kääriäinen M, Kanste O, Pölkki T Utriainen K & Kyngäs H (2014) Qualitative Content Anlysis. A focus on trustworthiness. Sageopen, DOI: 10.1177/2158244014522633
Harrison J, MacGibbon L & Morton M (2001) Regimes of Trustworthiness in Qualitative Research: The Rigors of Reciprocity. Qualitative Inquiry 7; 323-345.
Lincoln YS & Guba EG (1985) Naturalistic Inquiry. Newbury Park, CA: Sage Publications.
Guba EG & Lincoln YS (1994) Competing paradigms in qualitative research. Teoksessa Denzin NK & Lincoln YS (toim.) Handbook of qualitative research. Thousand Oaks, CA: Sage. 105-117.
Polit DF & Beck CT (2012) Nursing research. Principles and methods. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins.
Potter JW & Levine-Donnerstein D (1999) Rethinking validity and reliability in content analysis. Journal of Applied Communication Research 27: 258–284.
Ryan-Nicholls K & Will C (2009) Rigour in qualitative research: mechanisms for control. Nurse Researcher 16: 70–82.
Shenton AK (2001) Strategies for ensuring trustworthiness in qualitative research projects. Education for Information 22 (2004): 63–75 6
Thomas E & Magilvy JK (2011) Qualitative rigour or research validity in qualitative research. Journal for Specialists in Pediatric Nursing 16: 151–155.
Whittemore R, Chase SK & Mandle CL (2001) Validity in qualitative research. Qualitative Health Research 11: 522–537.
Julkaisematon lähde
Kyngäs Helvi 1.11.2018 Luento. Professori. Oulun yliopisto.
Luotettavuus - Trustworthiness
Ennen myös kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytettiin samoja käsitteitä kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa eli luotettavuuden käsitteitä reliabiliteetti ja validiteetti. Nämä käsitteet pohjautuvat positivistiseen tutkimusfilosofiaan. (Kyngäs 2018.)
Luotettavuuden arvioinnissa on hyvä huomioida se, että laadullisessa tutkimuksessa tutkijalla on aina subjektiivinen näkökulma. Lisäksi kaikessa tutkimuksessa sosiaalinen toivottavuus on aina läsnä. Osallistujat voivat toimia niin kuin heidän toivotaan toimivan tai kertovan. Luotettavuutta miettiessä on huomioitava myös se, että osallistujat ovat aina yksilöitä ja jakavat henkilökohtaista ja yksityistä tietoa elämästään. (Kyngäs 2018.)
Luotettavuutta lisäävät ja vähentävät tekijät
+ paras mahdollinen aineisto (esim. osallistujien asiantuntijuus)
+ harkinnanvarainen otos, aineiston kriteerien asettaminen
+ saturaatiolla osoitetaan, että otoskoko on tarpeeksi iso
+ aineisto pystytään abstrahoimaan (luokat, käsitteet, teemat)
-> varmistaa analyysin täydellisyyden
- ei saturoitunut aineisto
- ongelmat analysoinnissa (ryhmittely ja käsitteiden luominen
+ arvioi miksi vähän tutkittavia, jos otos pieni
+ analyysi aloittaminen heti muutaman haastattelun jälkeen
- liian laaja analyysiyksikkö -> pirstaloituminen
+ tärkeä kuvata raportoidessa, jotta lukija voi itse arvioida luotettavuutta
+ analyysiprosessin ja tulosten tarkka kuvaus ja raportointi
- paljon arkipäivän ilmaisuja, ei ole päästy teoreettiselle tasolle,
aineisto ei ole saturoitunut
+ taulukot ja kuviot
(Kyngäs 2018.)
Uskottavuus - Credibility
Uskottavuutta arvioidessa kuvataan, miten tulokset edustavat alkuperäistä aineistoa eli miten yhdenmukaiset tulokset ovat todellisuuden kanssa. Uskottavuutta arvioidessa on hyvä kiinnittää huomiota koko tutkimusprosessiin. Ensin on käsiteltävä tutkimuksen lähtökohta eli esioletus, joka tarkoittaa tutkijan kokemusta ja ennakko-oletusta sekä taustakirjallisuutta. Esioletus on aukikirjoitettava raportoinnissa. Myös tutkimustehtävän ja tiedonantajien välillä oleva yhteys on kerrottava eli miten hyvin on tutkittavat valittu ja miten hyvin he ovat perehtyneet aiheeseen tai miten laaja kokemus tutkittavilla on aiheesta. Uskottavuutta arvioidessa on pohdittava otosta, sen kokoa ja aineiston saturoitumista. On pohdittava, kuinka homogeenisia tutkittavat ovat, vaikuttavatko taustatiedot tuloksiin sekä mikä tutkittavia yhdistää ja mikä erottaa. (Kyngäs 2018.)
Ajatellaan, että uskottavuutta lisää se, että tutkija viettää ennen aineiston keruuta jonkun aikaa tutkittavien kanssa ja tutustuu tutkittavien maailmaan ja näkökulmiin. Näin tutkittavat tottuvat tutkijaan ja kertovat paremmin tutkittavasta aiheesta. Haasteena on kuitenkin, että tutkijasta tulee yhteisön jäsen ja että hän alkaa ajatella tutkittavien tavoin. Näin tutkija voi sekoittaa omia olettamuksia ja tutkittavien mielipiteitä, mikä voi vähentää tulosten uskottavuutta. Eli uskottavuutta arvioidessa on pohdittava tutkijan suhdetta tutkittaviin, onko tutkijalla auktoriteettia ja toimivatko tutkittavat sosiaalisesti toivottavasti. (Kyngäs 2018.)
Myös aineiston keruutapaa on pohdittava eli onko harhan mahdollisuutta, onko kaikki aineisto kerätty avoimesti vai onko joitain tutkittavia pitänyt ohjailla haastattelussa, miten ohjailu esim. teemat tai strukturoiminen ylipäätään vaikuttaa aineistoon. (Kyngäs 2018.)
Uskottavuutta lisäävät tekijät
+ kehitetään haastattelukysymykset ryhmässä, jossa niitä voidaan testata tai
haastattelun tms. pilotointi
+ triangulaatio = usean menetelmän käyttö
+ päiväkirjan kirjoittaminen
+ haastattelun äänitys, havainnoinnin videointi
+ selkeä analyysiyksikön valinta, joka sopii aineistoon
+ yksityiskohtainen analysointi
+ tulos kattaa aineiston hyvin
+ saturaation saavuttaminen ja tarpeeksi laaja otoskoko
- jos jotkut käsitteet eivät sovi analyysissa luotuihin käsitteisiin,
niitä pitää käsitellä pohdinnassa
+ irrelevantin ja relevantin aineiston arviointi
+ kaikki mikä vastaa tutkimuskysymykseen on relevanttia
+ tulosten tarkka raportointi
+ tutkittavien identifiointi/koodaus, koska lainauksessa pitää tulla sanoja esille
+ suorat autenttisen lainaukset eri tutkittavilta
(vastaavat myös autenttisuuden kriteeriin)
+ arviointi onko tutkittavat parhainta tiedonantajia
+ tutkimuksen läpinäkyvä ja kriittinen arviointi
(Kyngäs 2018.)
Siirrettävyys - Transferability
Siirrettävyys ei ole yleistettävyyttä eikä ole laadullisen tutkimuksen päätavoite. Jos sitä tavoitellaan, sitä on mietittävä tutkimusprosessin alusta lähtien. Siirrettävyys tarkoittaa sitä, että onko tulokset siirrettävissä toiseen kontekstiin esimerkiksi toiselle osastolle. Siirrettävyyttä pohtiessa pitää miettiä, millainen otos on esimerkiksi onko toisen osaston työntekijät homogeenisiä tutkittavien kanssa. (Kyngäs 2018.)
Siirrettävyyttä lisäävät tekijät
+ tarkoituksenmukainen otos
+ tutkittavien valintakriteerit
+ aineiston keruun ja analysoinnin läpinäkyvyys (transpency)
+ olettamusten ja koko prosessin tarkka kuvaus
(Kyngäs 2018.)
Luotettavuus - Dependability
Luotettavuutta arvioidessa pohditaan integroitujen tietojen, tietojen analysoinnin ja teorianmuodostusprosessien laatua, miten stabiili tulos on, miten tutkimuksen osat liittyvät toisiinsa ja kuinka loogista tutkimuksen tekeminen oli. Tutkimus pitää pystyä raportoimaan niin, että ulkopuolinen tutkija pystyy seuraamaan, miten tutkimus on tehty. Luotettavuutta arvioidessa voi arvioida myös face-validiteettia, jolloin analyysin tulos tutkimusryhmän arvioitavaksi. Tässä haasteena on, että tutkittavat eivät välttämättä ymmärrä käsitteitä samalla tavalla kuin tutkija. (Kyngäs 2018.)
Luotettavuutta lisäävät ja vähentävät tekijät
- aineiston keruu vaihtuu kesken prosessin
- analyysi ei ole luotettava
+ koodaus + uudelleen koodaus
+ kaksi tutkijaa analysoi aineiston
+ voidaan laskea yksimielisyyskerroin (agreement cofficient)
+ dialogi muiden tutkijoiden kanssa
+ asiantuntijapaneeli
+ taulukot, kuviot ja liitteet
+ vaiheittainen replikaatiotekniikka
(Kyngäs 2018.)
Vahvistettavuus - Confirmability
Vahvistettavuutta arvioidessa pohditaan, miten omat tulokset tukevat aineistoa sekä oman tuloksen ja aineiston välistä yhteyttä ja onko olemassa tutkijasta johtuvia virheitä (tutkijan intressi tai motivaatio). Tutkijasta johtuvia harhoja on pohdittava erityisesti, jos analysoidaan latenttia aineistoa, kuten hiljaisuutta, naurahduksia tai tutkittavan asentoa. Perusteltaessa apuna voi käyttää tutkimuspäiväkirjaa. Triangulaatio lisää vahvistettavuutta.
Autenttisuus - Authenticity
Autenttisuutta arvioidessa pohditaan, miten oikeudenmukaisesti ja uskollisesti tutkija on tutkinut todellisuutta. Tuloksen ja aineiston välinen yhteys voidaan osoittaa autenttisilla lainauksilla. Niitä tulee käyttää systemaattisesti, mutta niitä ei saa olla liikaa. Jos lainauksia on liikaa, tutkimuksen analysointi ei ole onnistunut.
Luotettavuuden arvioinnin tarkistuslista
1. Tutkijan itsetuntemus: tiedonkeruun, analysoinnin ja raportoinnin osaaminen
2. Onko käytetyt menetelmät mielekkäitä tutkimuskysymykseen vastaamiseen?
3. Onko tiedonkeruu menetelmä sopiva?
4. Ketkä ovat parhaita informantteja?
5. Mikä on paras otantamenetelmä?
6. Onko tiedonkeruumenetelmää pilotoitu?
7. Onko otos sopiva?
8. Onko aineisto saturoitunut?
9. Miten analyysi on kuvattu?
10. Mikä on analyysiyksikkö?
11. Mikä on analyysin tulkinta-aste?
12. Kuinka varmistetaan, että tulokset kuvaavat tutkittavien kokemuksia?
13. Edustaako aineisto tarkasti osallistujien antamaa informaatiota?
14. Kuinka koko aineiston edustettavuus on tarkistettu?
15. Miten hyvin luokat kattavat aineiston?
16. Onko luokissa yhtäläisyyksiä ja eroja?
17. Kuinka pätevä abstraktioprosessi on?
18. Kuinka yksityiskohtaisesti aineisto on kuvattu?
19. Onko otantamenetelmä kuvattu?
20. Onko tulokset raportoitu järjestelmällisesti?
21. Miten aineiston ja tulosten väliset yhteydet on raportoitu?
22. Voiko lukija arvioida, miten luokat on luotu?
23. Voiko lukija arvioida tulosten siirrettävyyttä?
24. Ovatko luokat loogisia?
25. Käytetäänkö lainauksia systemaattisesti?
26. Onko tulosten kieli tieteellinen?
27. Onko otantamenetelmä ja osallistujat kuvattu yksityiskohtaisesti?
28. Onko sisältöanalyysin luotettavuutta pohdittu joidenkin kriteerien perusteella?
29. Onko analyysiprosessi kuvattu täydellisesti?
(Elo ym 2014.)
Hyviä lähteitä
Harrison J, MacGibbon L & Morton M (2001) Regimes of Trustworthiness in Qualitative Research: The Rigors of Reciprocity. Qualitative Inquiry 7; 323-345.
Lincoln YS & Guba EG (1985) Naturalistic Inquiry. Newbury Park, CA: Sage Publications.
Guba EG & Lincoln YS (1994) Competing paradigms in qualitative research. Teoksessa Denzin NK & Lincoln YS (toim.) Handbook of qualitative research. Thousand Oaks, CA: Sage. 105-117.
Polit DF & Beck CT (2012) Nursing research. Principles and methods. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins.
Potter JW & Levine-Donnerstein D (1999) Rethinking validity and reliability in content analysis. Journal of Applied Communication Research 27: 258–284.
Ryan-Nicholls K & Will C (2009) Rigour in qualitative research: mechanisms for control. Nurse Researcher 16: 70–82.
Shenton AK (2001) Strategies for ensuring trustworthiness in qualitative research projects. Education for Information 22 (2004): 63–75 6
Thomas E & Magilvy JK (2011) Qualitative rigour or research validity in qualitative research. Journal for Specialists in Pediatric Nursing 16: 151–155.
Whittemore R, Chase SK & Mandle CL (2001) Validity in qualitative research. Qualitative Health Research 11: 522–537.
Julkaisematon lähde
Kyngäs Helvi 1.11.2018 Luento. Professori. Oulun yliopisto.
Kommentit
Lähetä kommentti