Luento 12 - Käsitelanalyysi
Luennolla (Kivelä 2018) käsiteltiin ensin käsitteen määritelmää ja käsitteiden merkitystä. Nämä asiat olivat minulle jo entuudestaan tuttuja. Minulle oli selvää, että käsitteet ja niiden määrittely ovat tieteellisessä tutkimuksessa välttämättömiä, jotta kaikki tietävät, mistä asioista puhutaan (Kivelä 2018). Arkikielessä käytetyt sanat voi ymmärtää monella tavalla ja ovat merkitykseltään usein laajempia kuin tieteessä käytetyt spesifit käsitteet.
Jokaisessa opintojaksoihin kuuluvassa tehtävässä on aluksi määriteltävä käytettävät käsitteet. Näin ollen ajattelen, että olen jo käyttänyt käsiteanalyysin tyyppistä menetelmää, vaikkei se systemaattista ja tietyn menetelmäopin mukaista analyysiä olekaan ollut. Tällä luennolla minulla tuli uutena, että on edes olemassa käsiteanalyysimenetelmiä, vaikka jälkeenpäin ajateltuna niiden olemassa oli on hyvin todennäköistä ja ne helpottavat tutkijoita tutkimuksen tekemisessä.
Kivelä (2018) mainitsi useita hoitotieteessä käytettyjä käsiteanalyysimenetelmiä, jotka polveutuvat John Wilsonin käsiteanalyysimallista (1963). Näitä ovat:
- Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimenetelmä (1988) (käytetyin)
- Chinnin ja Jacobsin menetelmä (1987)
- Chinnin ja Kramerin menetelmä (1991)
- Norrisin (1982) menetelmä
- Knaflin ja Deatrickin hybridinen malli (1993)
- Rodgersin evoluutionaarinen käsiteanalyysi (1993)
Lähde: Turun yliopiston verkkokauppa
Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimenetelmä
(lähde Kivelä 2018)
1. Käsitteen valinta
- Relevanttius, riittävän tunnettu, tarpeeksi suppea
- Onko se käytetty muilla tieteenaloilla?
- Mikä on käsitteen alkuperä?
- Onko sillä erilaisia merkityksiä samalla tieteenalalla?
- Onko se ainutlaatuinen?
- Liittyykö se johonkin toiseen käsitteeseen?
- Miten se eroaa lähikäsitteistä?
- Mitä sillä on tarkoitus kuvata?
2. Käsiteanalyysin tavoitteiden asettaminen
- Perustellaan käsiteanalyysin tavoite ja tarkoitus.
3. Käsitteen käyttötapojen ja -alueiden tunnistaminen
- Kerrotaan esimerkkejä sen käytöstä
- Muodostetaan kokonaiskuva kirjallisuuskatsauksen avulla
4. Käsitteen ominaispiirteiden tunnistaminen ja nimeäminen
- Perehdytään kirjallisuuteen, kunnes ominaispiirteet alkavat toistua.
- Tunnistamisen ja nimeämisen avulla pystytään erottamaan käsite
lähikäsitteistä ja tehdään rajaus.
5. Malliesimerkin laatiminen
- Ei saa tulla ristiriitaisuutta tai päällekkäisyyttä lähikäsitteeseen
6. Lähikäsitteiden tarkastelu
- Raja-, lähi- ja vastakkaiskäsitteiden etsiminen
- Voivat olla keksittyjä ja vääriä tapauksia
7. Ennakkoehtojen ja seurausten tunnistaminen ja kuvaaminen
- Ennakko ehtojen tunnistamisessa selvitetään tapahtumat, jotka
esiintyvät ennen kuin käsite toteutuu.
- Seurausten tunnistamisessa selvitetään seuraukset, jotka johtuvat
sen esiintymisen vaikutuksesta tai sen tuloksena.
8. Empiiristen tarkoitteiden määrittäminen
- Määritetään konkreettiset ilmiöt, joiden perusteella käsite esiintyy.
- Tehdään abstraktin käsitteen mittari.
Lisätietoja
Ahonen A & Kallio TJ (2002) Käsite- ja tekstitutkimuksen metodologia – perusteita, näkökulmia ja haasteita johtamis- ja organisaatiotutkimuksen kannalta. Sarja Keskustelua ja raportteja 5. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Turku Turun kauppakorkeakoulu.
Nuopponen A (2009) Käsiteanalyysia käsiteanalyysista – kohti systemaattista käsiteanalyysia. Käännösteoria, ammattikielet ja monikielisyys. VAKKI:n julkaisut 36. 308-319. Vaasa.
Nuopponen A (2010) Tunteet analyysissa – Hoitotieteiden käsiteanalyysi tarkastelussa. Käännösteoria, ammattikielet ja monikielisyys. VAKKI:n julkaisut 37: 245-256. Vaasa.
Puusa A (2008) Käsiteanalyysi tutkimusmenetelmänä. Premissi 4: 36-43.
Suhonen R, Vaartio-Rajalin H, Numminen O, Lonkila K & Leino-Kilpi H (2017) Käsiteanalyysi: Harjoittelua eettisten ongelmien tarkasteluun (Päivitetty teos.). Turku: Turun yliopisto.
Takala T & Lämsä A-M (2001) Tulkitseva käsitetutkimusorganisaatio-ja johtamistutkimuksen tutkimusmetodisena vaihtoehtona. Liiketaloudellinen aikakauskirja 3: 371-390.
Walker LO & Avant KC (2014) Strategies for Theory Construction in Nursing. Harlow. Pearson Education cop.
Wilson J (1963) Thinking With Concepts. Cambridge. Cambridge University Press.
Julkaisematon lähde
Kivelä K 17.10.2018 Luento. Tohtorikoulutettava. Oulun yliopisto.
Jokaisessa opintojaksoihin kuuluvassa tehtävässä on aluksi määriteltävä käytettävät käsitteet. Näin ollen ajattelen, että olen jo käyttänyt käsiteanalyysin tyyppistä menetelmää, vaikkei se systemaattista ja tietyn menetelmäopin mukaista analyysiä olekaan ollut. Tällä luennolla minulla tuli uutena, että on edes olemassa käsiteanalyysimenetelmiä, vaikka jälkeenpäin ajateltuna niiden olemassa oli on hyvin todennäköistä ja ne helpottavat tutkijoita tutkimuksen tekemisessä.
Kivelä (2018) mainitsi useita hoitotieteessä käytettyjä käsiteanalyysimenetelmiä, jotka polveutuvat John Wilsonin käsiteanalyysimallista (1963). Näitä ovat:
- Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimenetelmä (1988) (käytetyin)
- Chinnin ja Jacobsin menetelmä (1987)
- Chinnin ja Kramerin menetelmä (1991)
- Norrisin (1982) menetelmä
- Knaflin ja Deatrickin hybridinen malli (1993)
- Rodgersin evoluutionaarinen käsiteanalyysi (1993)
Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimenetelmä
(lähde Kivelä 2018)
1. Käsitteen valinta
- Relevanttius, riittävän tunnettu, tarpeeksi suppea
- Onko se käytetty muilla tieteenaloilla?
- Mikä on käsitteen alkuperä?
- Onko sillä erilaisia merkityksiä samalla tieteenalalla?
- Onko se ainutlaatuinen?
- Liittyykö se johonkin toiseen käsitteeseen?
- Miten se eroaa lähikäsitteistä?
- Mitä sillä on tarkoitus kuvata?
2. Käsiteanalyysin tavoitteiden asettaminen
- Perustellaan käsiteanalyysin tavoite ja tarkoitus.
3. Käsitteen käyttötapojen ja -alueiden tunnistaminen
- Kerrotaan esimerkkejä sen käytöstä
- Muodostetaan kokonaiskuva kirjallisuuskatsauksen avulla
4. Käsitteen ominaispiirteiden tunnistaminen ja nimeäminen
- Perehdytään kirjallisuuteen, kunnes ominaispiirteet alkavat toistua.
- Tunnistamisen ja nimeämisen avulla pystytään erottamaan käsite
lähikäsitteistä ja tehdään rajaus.
5. Malliesimerkin laatiminen
- Ei saa tulla ristiriitaisuutta tai päällekkäisyyttä lähikäsitteeseen
6. Lähikäsitteiden tarkastelu
- Raja-, lähi- ja vastakkaiskäsitteiden etsiminen
- Voivat olla keksittyjä ja vääriä tapauksia
7. Ennakkoehtojen ja seurausten tunnistaminen ja kuvaaminen
- Ennakko ehtojen tunnistamisessa selvitetään tapahtumat, jotka
esiintyvät ennen kuin käsite toteutuu.
- Seurausten tunnistamisessa selvitetään seuraukset, jotka johtuvat
sen esiintymisen vaikutuksesta tai sen tuloksena.
8. Empiiristen tarkoitteiden määrittäminen
- Määritetään konkreettiset ilmiöt, joiden perusteella käsite esiintyy.
- Tehdään abstraktin käsitteen mittari.
Lisätietoja
Ahonen A & Kallio TJ (2002) Käsite- ja tekstitutkimuksen metodologia – perusteita, näkökulmia ja haasteita johtamis- ja organisaatiotutkimuksen kannalta. Sarja Keskustelua ja raportteja 5. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Turku Turun kauppakorkeakoulu.
Nuopponen A (2009) Käsiteanalyysia käsiteanalyysista – kohti systemaattista käsiteanalyysia. Käännösteoria, ammattikielet ja monikielisyys. VAKKI:n julkaisut 36. 308-319. Vaasa.
Nuopponen A (2010) Tunteet analyysissa – Hoitotieteiden käsiteanalyysi tarkastelussa. Käännösteoria, ammattikielet ja monikielisyys. VAKKI:n julkaisut 37: 245-256. Vaasa.
Puusa A (2008) Käsiteanalyysi tutkimusmenetelmänä. Premissi 4: 36-43.
Suhonen R, Vaartio-Rajalin H, Numminen O, Lonkila K & Leino-Kilpi H (2017) Käsiteanalyysi: Harjoittelua eettisten ongelmien tarkasteluun (Päivitetty teos.). Turku: Turun yliopisto.
Takala T & Lämsä A-M (2001) Tulkitseva käsitetutkimusorganisaatio-ja johtamistutkimuksen tutkimusmetodisena vaihtoehtona. Liiketaloudellinen aikakauskirja 3: 371-390.
Walker LO & Avant KC (2014) Strategies for Theory Construction in Nursing. Harlow. Pearson Education cop.
Wilson J (1963) Thinking With Concepts. Cambridge. Cambridge University Press.
Julkaisematon lähde
Kivelä K 17.10.2018 Luento. Tohtorikoulutettava. Oulun yliopisto.
Kommentit
Lähetä kommentti