Luento 8 - Tekstianalyysi

Tekstianalyysi on tutkimusmenetelmänä minulle uusi menetelmä. Muistelen kuitenkin, että lukiossa äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla teimme tekstianalyysia ja kiinnitimme huomiota juuri tällä luennolla esille tuleviin asioihin. Tietenkin lukiossa tekemä tekstianalyysi ei ollut tieteellistä vaan pelkkää harjoittelua. Muistan, että minulle tekstianalyysin tekeminen oli helpompaa kuin itse tekstien kirjoittaminen. Helposti kuitenkin unohtui, että mitä kaikkia asioita tekstistä pitikään analysoida.

Tekstianalyysi eroaa sisällön analyysistä ja diskurssianalyysistä. Siinä pyritään paljastamaan tekstin piilosisältöjä analysoimalla epäsuoria ulottuvuuksia, kuten asenteita, arvoja ja mielipiteitä. Tekstianalyysia käytetään usein toisen analyysimenetelmän kanssa täydentävänä menetelmänä. (Suhonen 2018.)

Tekstianalyysi                     vrt                      Sisällön analyysi
- kontekstuaalisuus                                        - luokittelu
- kirjoittajan valinnat                                     - kokonaisuus
- tuloksia ei raportoida kategorioittain      - tulosten raportointi kategorioittain
(Suhonen 2018.)

Tekstianalyysissa arvioidaan
- Konteksti ja sen yhteys otsikkoon
   - kokous-, neuvottelu- ja hoitotilanne, tiedotustilaisuus, tiedon välitys, mielipiteen
     ilmaus, kaupallinen, historiallinen
- Tyyli
   - tekninen/objektiivinen: virallinen, asiallinen, käskevä, selostava, tietävä, neuvova
   - subjektiivinen: kantaa ottava, tunneperäinen
- Sävy: virkakieli, asiantuntijakieli, kaupallinenkieli, uutisjuttukieli, keskusteleva,
  opettava, kritisoiva
- Kirjoittajien / puhujien vaihtelu tai niiden puuttuminen
- Oheismateriaali: kuvat, kuviot, taulukot
- Numerot ja merkit (Suhonen 2018.)

Tekstianalyysin pohdinnassa pohditaan, miten analysoinnissa esille nousseet asiat vaikuttavat, merkitsevät ja kertovat. Luotettavuudessa arvioidaan tekstin mielekkyyttä, jonka toteutuessa ristiriitoja ei ole tekstin ja sen tulkinnan välillä. Luotettavuutta parantaa useamman tutkijan käyttö ja sitä arvioidaan yleisillä luotettavuuden kriteereillä, kuten Lincoln & Cuba (1985).

Luennon lopuksi tuli miettiä, mitkä olivat tärkeimmät kunkin oppimat asiat. Minulle tärkeimpiä asioita olivat:
- kontekstin huomioiminen on hyvin tärkeää
- aiemmin ajattelin, ettei hoitotyön asiantuntija voisi tehdä tällaista tutkimusta
- objektiivinen ja subjektiivinen tyyli voi olla samaan aikaan

Lisätietoa

- Denzin NK & Lincoln YS (2018) The SAGE Handbook of qualitative research. 4. painos.

   Sage Publications. California.
- Halliday MAK (1970). Language structure and language function. New horizons
   in linguistics. Edward Arnold, London.
- Heikkinen V(1999). Ideologinenmerkitys kriittisentekstintutkimuksen teoriassa ja 
   käytännössä. Väitöskirja. Oulun yliopisto.
- Heikkinen V (1999). Sininen viiva. Implisiittinen ideologisuus tekstien merkitystekijänä.
   Lisensiaatintutkimus. Oulun yliopisto.

- Heikkinen V, Voutilainen E,Lauerma P, tiililä U & Lounela M (2012) GENRE 

   analyysi - tekstilajitutkimuksen käsikirja. Gaudeamus. Helsinki.
- Huczkowski P & Paasivaara L & Suhonen M (2013) Kunnallisen terveydenhuoltojärjestelmän 
  valtion hallintovalvonnan luonne 2000-luvulla. Tekstianalyysi lääninhallitusten 
  kanteluratkaisuista. Hallinnon Tutkimus 32(2), 113–128.
- Kakkuri-Knuuttila M.-L. (toim.) (2000). Argumentti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun 
   ja vakuuttamisen taidot. Gaudeamus kirja. Tammer-Paino Oy, Tampere.
- Peräkylä A.& Ruusuvuori J (2011) Analyzing talk and text. Teoksessa: Denzin & 
   Lincoln (eds.). The Sage Handbook of Qualitative Research. Sage Publications, s. 529-543.

- Suhonen M (2008) Tekstianalyysin mahdollisuudet ja käytännön sovellukset

   terveyshallintotieteellisessä tutkimuksessa. Hallinnon Tutkimus.

- Suhonen M & Paasivaara L (2014): Tekstianalyysi terveysalan projektien 

   tutkimuksessa. Katsaus. Hallinnon Tutkimus 33(4), 375-383.

Julkaisematon lähde

Suhonen Marjo 10.10.2018 Luento. Dosentti, TtT, yliopiston lehtori. Oulun yliopisto