Luento 5 - Kyselylomakkeen laadinta

Tämä aihe on minulle erittäin tärkeä, sillä tämän hetkisen suunnitelman mukaan aion toteuttaa Pro gradu-tutkielmassani kyselyn, vaikkakin kysely koostuu yhdestä tai kahdesta valmiista mittarista. Kuitenkin taustatekijäkysymykset joudun muotoilemaan itse.

En ole itse koskaan tehnyt tutkimuskyselyä, mutta olen vapaa-ajallani ja kiltatoiminnan yhteydessä tehnyt pari kyselyä. Viimeistä kyselyä tehdessä huomasin yhden virheen. Kyselyä tehdessä ajattelin, että yhdessä kysymyksessä voi kysyä vain yhtä asiaa, mutta en huomannut, että tässä kohdassa kysymäni asiat (Mitä sivuaineita olet opiskellut ja oletko ollut tyytyväinen opintokokonaisuuksiin?) pitää jotenkin yhdistää, sillä muuten ei saa tietoa siitä, mikä sivuaine on koettu hyväksi. Huomasin tämän heti sen jälkeen, kun muutamat osallistujat olivat vastanneet kyselyyn ja luin siihen mennessä tulleita vastauksia. Koska kysely ei ollut tieteellinen, pystyin muokkaamaan kyselyä vaikka siihen vastaaminen oli menossa. Tutkimuskyselyä ei tässä vaiheessa enää voisi muokata. Mutta oletan, että tämä puute olisi tullut esille kyselyn pilotointivaiheessa. Minkä vuoksi näenkin pilotoinnin hyvin tärkeänä vaiheena kyselyn kehittämisessä.

Luennolla tuli esille useita minulle uusia asioita ja oppimisen tehostamiseksi kertaan kyseiset asiat ja kirjoitan ne tähän oppimispäiväkirjaan.

Parhaan tuloksen kyselystä saa, kun käyttää sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Avoimet kysymykset analysoidaan sisällön analyysilla, mutta jos vastaus on lyhyt (1 sana tai lause), ei tehdä sisällön analyysiä vaan sisällön erittely. Taulukkoon 1 on kerätty suljettujen kysymysten kysymystyypit ja niiden määritelmät. (Hakala 2018.) Aiemmin minulle olivat tuttuja kolme ensimmäistä kysymystyyppiä sekä VAS ja likertin asteikko. Mielestäni oli hyvä, että luennolla tehtiin tehtävä, jossa piti tunnistaa eri kysymystyypit. Siinä minulle selkeni, millaisia kysymykset todellisuudessa ovat.

     Lähde: Hakala 2018.

Luennolla tuli esille, että valmiin kyselyn käyttämiseen pitää kysyä lupa, jos tekijä sitä edellyttää (Hakala 2018). THL:n Toimia-tietokantaan on kerätty toimintakykyä mittaavia mittareita ja mittarien kohdalla kerrotaan, keneltä lupa on kysyttävä (Siira 2018).

Mittaria käännettäessä toiselle kielelle se tulee kääntää kaksinkertaisesti, esimerkiksi ensin suomesta ruotsiksi ja sitten takaisin ruotsista suomeksi (Hakala 2018). Oletan että tämä tulee tehdä siksi, että kysymykset ymmärretään samalla tavalla kullakin kielellä. Mietin, että pitääkö toiselle kielelle käännetty mittari vielä pilotoida ennen käyttöä.

Löysin nopealla google-haulla yhden Fysioterapia-lehdessä julkaistun artikkelin, jossa kerrottiin miten PROMIS Fyysinen toimintakyky -mittari on käännetty. Käännöstyö oli tehty FACIT-käännösmenetelmän mukaisesti (Kuvio 1). FACIT-käännösmenetelmässä kaksi kääntäjää kääntävät mittarin erikseen, käännökset sovitetaan yhteen, käännetään takaisin alkuperäiselle kielelle, kolme arvioijaa tarkistavat mittarin erikseen ja heidän kommenttiensa perusteella mittari viimeistellään.Tämän jälkeen mittari vielä testataan kohdekielellä. Kyseisessä käännöstyössä testaamiseen kuului kyselyyn vastaamisen lisäksi osallistujan havainnointi ja tarvittaessa haastattelu, jos jokin kysymys tuntui osallistujasta haastavalta ymmärtää. (Anttila 2017, 34-35.)

                      Kuvio 1. FACIT-käännösmenetelmä

                      Lähde: Anttila 2017, 34.

Kyselyn vastaamista lisääviä tekijöitä
- osallistujaryhmä huomioitu kyselyn pituudessa (jos hektinen aikataulu -> lyhyt kysely)
- puhuttelu kysymyksissä
- avoimet kysymykset suljettujen kysymysten välissä
- tutkimusinformaation antaminen
- selkeät vastausohjeet ja tarvittaessa useampaan kertaan eri osioiden välillä
(Hakala 2018.)

Muita neuvoja
- Kysymykset kannattaa olla tarkkoja, esim. ikä kannattaa kysyä vuosina vaikka analyysissä
   käyttäisi ikäryhmiä.
- En osaa vaihtoehdon sijalle voi laittaa "ei posiviitinen eikä negatiivinen"

(Hakala 2018.)

Lisätietoa

- Aaltola J & Valli R. (2010) (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta 
   ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. WS Bookwell Oy. Juva.
- Boswell C & Cannon S (2014) Introduction to nursing research - Incorporating
   Evidence-Based Practice. Jones & Bartlett Learning.

- Hirsjärvi S, Remes P, Sajavaara P (2007) Tutki ja kirjoita. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu.
- Polit D.F. & Beck C.T. (2012) Nursing research. Generating and Assessing Evidence for 
   Nursing Practice. Lippicott. Williams & Wilkins.
- Polit D.F. & Beck C.T. (2010) Essentials of Nursing Research. Appraising Evidence for 
   Nursing Practice. Lippincott. Williams & Wilkins.

- Vilkka H.(2005) Tutki ja kehitä. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.
- Wood MJ & Ross-Kerr JC (2011) Basic steps in planning research from question to

   proposal. Jones and Bartlett Publisher. USA.

Lähde

Anttila H, Kokko K, Valkeinen H & Hiekkala S (2017) PROMIS fyysinen toimintakyky - mittarin kääntäminen ja kulttuurinen adaptointi. Fysioterapia 3, 32-38. PDF-tiedosto. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132439/Promis-s32-38.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 

Julkaisemattomat lähteet

Hakala Mervi 3.10.2018 Luento. Kätilö, TtM, yliopisto-opettaja. Oulun yliopisto.

Siira Heidi 3.10.2018 Luento. TtM, yliopisto-opettaja. Oulun yliopisto.