Luento 1 - Tutkimusmenetelmälliset haasteet ja vahvuudet
Info-luennolla jokainen opiskelija sai miettiä omia haasteitaan ja vahvuuksiaan tutkimusmenetelmiin liittyen. Alla olevissa kuvioissa on kaikkien opintojaksolle osallistujien mietteet vahvuuksistaan ja haasteistaan.
Kuvio 1. Tutkimusmenetelmälliset haasteet
Luennolla itse kirjoitin haasteeksi ajankäytön, joka nousi myös eniten mainituksi haasteeksi osallistujien kesken. Tutkimusmenetelmälliset haasteet tulivat hyvin esille kandidaatin tutkielmaa tehdessäni. Ajankäytön haasteeni näkyi siinä, että en osannut arvioida kuinka paljon aikaa minulla menisi tiettyjen vaiheiden tekemiseen. Onneksi saimme ohjeistusta ohjaajalta siitä, milloin tietyt vaiheet olisi hyvä olla tehtynä. Minua kuitenkin hyvin stressasi paljon se, että saanko tutkielman valmiiksi tavoiteaikataulussa. Stressiä lisäsi se, että työskentelin samalla osa-aikaisesti ja käytettävissä oleva aika tutkielman tekemiseen oli mielestäni liian vähäinen. Rentouttavaa vapaa-aikaa, joka olisi tukenut jaksamistani ja tutkielman teon tehokkuutta, jouduin karsimaan.
Myös toiseksi suurimmaksi noussut haaste, tiedonhaku, oli ja on minullekin suuri haaste. Kandidaatin tutkielmaa tehdessäni jouduin tekemään kirjallisuushaun ainakin kolme kertaa, sillä hakusanojen määrittely oli minulle haastavaa. Esimerkiksi aluksi minulla oli liikaa hakusanoja ja ihmetyksekseni hakutulosten määrä oli tuolloin korkeampi kuin myöhemmin, jolloin olin karsinut hakusanoja.
Muiksi haasteiksi itselleni koen määrällisten ja laadullisten menetelmien käytön, kielitaidon rajallisuuden sekä perfektionismin. Minulla on kokemusta vain systematisoidun katsauksen tekemisestä, SPSS-ohjelman käytöstä, ei-tieteellisten kyselyiden laatimisesta ja toimintakyvyn arviointiin liittyvästä haastattelusta. Varsinkin edellä mainituista kolmesta osa-alueesta minulla on vain vähän kokemusta. Onneksi kokemus ja osaaminen karttuu opiskelun edetetessä.
Kielitaidon kehittämiseen minulla on suuri motivaatio. Ihmettelen, että olen päässyt näinkin pitkälle opiskelussa olemassa olevalla kielitaidollani. Kielitaidon haasteet vaikeuttavat ja hidastavat huomattavasti tehtävien tekemistä. Joudun englanninkielisiä artikkeleita lukiessani katsomaan ja tarkistamaan sanakirjoista suurinpiirtein joka toisen sanan. Tieteellisten termien ymmärtäminen tuo minulle haasteita, sillä niitä ei välttämättä ole lainkaan edes MOT-sanakirjassa ja esimerkiksi kandidaatin tutkielmaa tehdessäni ymmärsin vasta loppuvaiheessa että olin ymmärtänyt yhden tärkeimmistä termeistä väärin.
Toisaalta perfektionismi tuo minulle myös suurta haastetta. Ajankäytön vähyyden vuoksi joskus olisi hyvä priorisoida asioita ja tehdä jotkin tehtävien osa-alueet "ei niin tarkasti". Minun on kuitenkin vaikea arvioida, milloin on tarpeeksi hyvin tehty, jotta tehtävä tai tutkielma on tarpeeksi hyvä. Tiedän että aina ja kaikessa ei pysty tekemään asioita täydellisesti. Toisaalta vaikka yritin tehdä kandidaatin tutkielmasta hyvän. Näen näin jälkeenpäin, että siinä oli paljon puutteita ja mahdollisesti myös virheitä esimerkiksi saamissani tuloksissa. Mutta minun on tärkeä muistaa, että kandidaatin tutkielma oli ensimmäinen harjoitus.
Kuvio 2. Tutkimusmenetelmälliset vahvuudet
Tutkimusmenetelmälliseksi vahvuudeksi kirjoitin luennolla "tiedän vähän kaikesta". Toisaalta opintojaksoilla on yleensä ryhmätehtävä, jossa on hyvin rajattu aihe. Aiheeseen perehdytään tarkasti ja seminaaripäivänä kaikilla ryhmillä on lyhyt aika esittää tuotoksensa. Seminaaripäivä tai -päivät ovat hyvin pitkiä ja intensiivisiä. Vaikka esitykset olisivat mielenkiintoisia ja niiden kuuntelemiseen pystyisi keskittymään hyvin, jää tieto kuitenkin vähäiseksi käsiteltävästä aiheesta. Lisäksi on se mahdollisuus, että ryhmäläiset ovat ymmärtäneet jonkin asian väärin ja muistan myöhemmin väärin ymmärrettyjä asioita. Joillain opintojaksoilla kirjalliset tehtävät jaetaan kaikille opiskelijoille, mutta harvalla on aikaa perehtyä syvällisesti jokaiseen tehtävään. Mielestäni olisi opiskelijalle mielekkäämpää, että hän saisi perehtyä kaikkiin opintojaksoon sisältyviin asioihin yhtä paljon. Onneksi tällä opintojaksolla se toteutuu.
Kuten jo edellä mainitsin minulla on vähän kokemusta systematisoidun kirjallisuuskatsauksen tekemistä. Olenhan tehnyt yhden sellaisen (=kandidaatin tutkielma). Muina vahvuuksina tunnistan uteliaisuuden, huolellisuuden, innokkuuden ja kärsivällisyyden. Ja ehkä myös osaan olla kriittinen esimerkiksi lähteiden suhteen. Koen kuitenkin, että tarvitsen lisää osaamista tieteellisten tutkimusten kriittisessä arvioinnissa.
Kuvio 1. Tutkimusmenetelmälliset haasteet
Myös toiseksi suurimmaksi noussut haaste, tiedonhaku, oli ja on minullekin suuri haaste. Kandidaatin tutkielmaa tehdessäni jouduin tekemään kirjallisuushaun ainakin kolme kertaa, sillä hakusanojen määrittely oli minulle haastavaa. Esimerkiksi aluksi minulla oli liikaa hakusanoja ja ihmetyksekseni hakutulosten määrä oli tuolloin korkeampi kuin myöhemmin, jolloin olin karsinut hakusanoja.
Muiksi haasteiksi itselleni koen määrällisten ja laadullisten menetelmien käytön, kielitaidon rajallisuuden sekä perfektionismin. Minulla on kokemusta vain systematisoidun katsauksen tekemisestä, SPSS-ohjelman käytöstä, ei-tieteellisten kyselyiden laatimisesta ja toimintakyvyn arviointiin liittyvästä haastattelusta. Varsinkin edellä mainituista kolmesta osa-alueesta minulla on vain vähän kokemusta. Onneksi kokemus ja osaaminen karttuu opiskelun edetetessä.
Kielitaidon kehittämiseen minulla on suuri motivaatio. Ihmettelen, että olen päässyt näinkin pitkälle opiskelussa olemassa olevalla kielitaidollani. Kielitaidon haasteet vaikeuttavat ja hidastavat huomattavasti tehtävien tekemistä. Joudun englanninkielisiä artikkeleita lukiessani katsomaan ja tarkistamaan sanakirjoista suurinpiirtein joka toisen sanan. Tieteellisten termien ymmärtäminen tuo minulle haasteita, sillä niitä ei välttämättä ole lainkaan edes MOT-sanakirjassa ja esimerkiksi kandidaatin tutkielmaa tehdessäni ymmärsin vasta loppuvaiheessa että olin ymmärtänyt yhden tärkeimmistä termeistä väärin.
Toisaalta perfektionismi tuo minulle myös suurta haastetta. Ajankäytön vähyyden vuoksi joskus olisi hyvä priorisoida asioita ja tehdä jotkin tehtävien osa-alueet "ei niin tarkasti". Minun on kuitenkin vaikea arvioida, milloin on tarpeeksi hyvin tehty, jotta tehtävä tai tutkielma on tarpeeksi hyvä. Tiedän että aina ja kaikessa ei pysty tekemään asioita täydellisesti. Toisaalta vaikka yritin tehdä kandidaatin tutkielmasta hyvän. Näen näin jälkeenpäin, että siinä oli paljon puutteita ja mahdollisesti myös virheitä esimerkiksi saamissani tuloksissa. Mutta minun on tärkeä muistaa, että kandidaatin tutkielma oli ensimmäinen harjoitus.
Kuvio 2. Tutkimusmenetelmälliset vahvuudet
Kuten jo edellä mainitsin minulla on vähän kokemusta systematisoidun kirjallisuuskatsauksen tekemistä. Olenhan tehnyt yhden sellaisen (=kandidaatin tutkielma). Muina vahvuuksina tunnistan uteliaisuuden, huolellisuuden, innokkuuden ja kärsivällisyyden. Ja ehkä myös osaan olla kriittinen esimerkiksi lähteiden suhteen. Koen kuitenkin, että tarvitsen lisää osaamista tieteellisten tutkimusten kriittisessä arvioinnissa.
Kommentit
Lähetä kommentti