Luento 4 - Tutkimushaastattelu

Tutkimushaastattelu oli jo ennen luentoa aiheena minulle jokseenkin tuttu, sillä sitä sivuttiin pääsykoemateriaalissa ja aiemmissa AMK-opinnoissani. Tutkimushaastattelun tekemisestä minulla ei ole lainkaan kokemusta. Toimintaterapeuttina toimiessani olen kuitenkin tehnyt useita haastatteluja niin strukturoidusti kuin strukturoimattomastikin. Haastattelupohjina minulla on ollut valmiita kyselylomakkeita, mutta toisaalta olen käyttänyt runkona myös toimintaterapian malleja (vrt. teemahaastattelu).

Haastattelun tekemisessä olen kokenut haastavimmaksi sen, miten ohjata hyvin vuolaasti puhuvaa haastateltavaa pysymään aiheessa ja näin tapahtuen myös pysymään aikataulussa. Kajula (2018) mainitsi luennollaan, että haasteina voivat olla myös hiljaiset hetket ja haastateltavien tunteenpurkaukset, kuten itku. Mielestäni myös vihan purkaukset, vaikkakin ne kohdistuisivat kyseiseen asiaan tai esimerkiksi väkivaltaa kohdanneet haastattelussa viha väkivallan tekijää kohtaan. 

Ohjeena Kajula (2018) mainitsee, ettei haastattelun alussa kannata mennä suoraan asiaan, jos haastateltava ei sitä itse tee. Voi esimerkiksi keskustella "niistä näistä", käydä haastattelutiedotteen läpi tai allekirjoittaa tutkimukseen suostumuslomakkeen (Kajula 2018). Näin ohjeistetaan myös toiminterapeutteja toimimaan ja olenkin koennut, varsinkin "niistä näistä" -puhumisen hyväksi tavaksi vähentää asiakkaan jännittyneisyyttä. Joskus small talk -keskustelu on kuitenkin vaikeaa, jos asiakas on hyvin hiljainen ja vastaa kysymyksiin yksitavuisesti. Lisäksi arviointikäynnillä toteutettavan ajan vähyyden vuoksi small talk -keskustelu ei voi olla kovin pitkä, mutta ajattelen, ettei se kyllä tutkimusta tehdessäkään kannata venyä esimerkiksi yli 10 minuutin mittaiseksi.

Kajulan (2018) luennon perusteella tutkimushaastattelun tekeminen on haastavampaa kuin toimintaterapiassa tekemieni haastattelujen. Tuleehan aineiston täyttää tieteelliset kriteerit ja esimerkiksi kunnioittaa haastateltavan ja hänen lähipiirinsä yksityisyyttä. Tutkimushaastatteluun valmistaudutaan ja sen sisältö suunnitellaan tarkasti.

Haastattelun etuja ja haittoja ei tarkasteltu luennolla, mutta mielestäni ne ovat aineistonkeruumenetelmän valinnan kannalta hyvin tärkeä ottaa huomioon. 

Haastattelun etuja ja valinnan perusteluja

1. Tiedonkeruumenetelmänä joustava: aiheiden käsittelyjärjestystä voi muokata
2. Haastateltavalla on mahdollisuus kertoa vapaasti aiheesta ja toimia aktiivisesti.
3. Tutkimusaiheesta tiedetään vähän.
4. Haastattelussa on mahdollista huomioida haastateltavan tunteet asiaan liittyen. (Mielestäni kuitenkin näitä arvioidessa haastattelu tulisi videoida.)
5. Voidaan saada tietoa laajemmin kuin on ennakoitavissa.
6. Etukäteen voidaan tietää, että tulokset ovat monitahoisia.
7. Vastausten selventäminen ja perustelujen kysyminen on mahdollista.
8. Hyvä arkojen ja vaikeiden aiheiden käsittelyssä (osalla tutkijoista on tästä päinvastainen mielipide)
9. Haastateltavien mukaan saaminen helppoa ja heidät voi tavoittaa myöhemmin.

          (Hirsjärvi ym 2016, 205-206.)

Haastattelun haittoja ja hylkäämisperusteita

1. On aikaavievää.
2. Edellyttää huolellista suunnittelua.
3. Edellyttää hyviä haastattelijan taitoja.
4. Haastateltava voi kokea haastattelun uhkaavaksi tai pelottavaksi.
5. Ihmisillä on taipumus antaa sosiaalisesti hyväksyttyjä vastauksia haastattelutilanteissa.
6. Haastateltava voi puhua ohi aiheen.
7. Haastateltava voi antaa itsestään toisenlaisen kuvan kuin oikeasti on
1. hyvä kansalainen
2. paljon tietävä
3. kulttuuripersoona
4. moraaliset ja sosiaaliset velvollisuudet täyttävänä
8. Haastatteluissa vaietaan vaikeista asioista
1. sairaudet ja vajavuudet
2. rikollinen ja normin vastainen toiminta
3. taloudellinen tilanne

     (Hirsjärvi ym. 2016, 206-207.)

Lähde

Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P (2016) Tutki ja kirjoita. Kustannusosakeyhtiö Tammi: Helsinki.

Julkaisematon lähde

Kajula O 18.09.2018 Luento. TtT, Post doc tutkija. Oulun yliopisto.